Laulava seiväshyppääjä - elämäntarinaa

Jouko Mäki-Lohiluoma oli nuorena lupaava seiväshyppääjä. Hän voitti 70–luvulla lukuisia poikasarjojen suomenmestaruuksia ja piti hallussaan suomen ennätyksiä. Ura loppui kuitenkin jo 22-vuotiaana vammoihin ja motivaation hiipumiseen. Parhaaksi tulokseksi jäi 520.

Muusikon uransa Jouko aloitti 14-vuotiaana Seinäjoen seurakunnan nuortenilloista. Hän alkoi kirjoittaa omia laulujaan, joiden tekstit olivat omintakeisia. Niissä yhdistyi amerikkalaisesta kantrimusiikista omaksuttu tarinankerrontatyyli ja uskonnollinen näkökulma, joka ei ollut perinteisesti käännyttävä, vaan kyseli lähimmäisenrakkauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden perään. Näin käynnistyi Joukon yhä jatkuva keikkakiertue Suomen seurakunnissa. Jouko esiintyi yksin tai yhdessä toisen mainion lauluntekijän, Teppo Nuorvan kanssa.

80–luvun alussa Jouko tuli keksineeksi varhaisnuorisorokin. Toimiessaan kesäsiirtolan ohjaajana hän huomasi, että 7-13 –vuotiaille ihmisille ei ollut olemassa kelvollista suomenkielistä rock-musiikkia, ja alkoi itse kirjoittaa lauluja hammasraudoista, etupulpetin tytöistä ja takapulpetin pojista, Tarzaneista ja enkeleistä. Rivien väliin hän piilotti yleensä jotain pientä opiksi otettavaa ihmiseksi kasvamisen tiellä. Näitä lauluja esittämään perustettiin Takapulpetin pojat –yhtye, joka keikkaili aktiivisesti 80–luvun loppupuoliskon.

Jouko opiskeli Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, ja siellä hän perusti kolmen menestyneen telinevoimistelijan kanssa Gospelakrobaattiryhmän, joka kiersi muutaman vuoden ajan esiintymässä ympäri maata. Jopa ulkomaillakin.

Vuonna 1990 Jouko keksi tähän mennessä rationaalisimman bändinsä, Yhden Joukon Yhtyeen. Tämä hämmästyttävä yhden miehen bändi alkoi esittää myös ei-uskonnollista ohjelmistoa (omaa ja lainattua) keikkaillen myös rock-festivaaleilla, kapakoissa, toritapahtumissa, firmojen juhlissa jne. Yhden Joukon Yhtyeen lisäksi muita tällä hetkellä keikkailevia bändejä ovat Pispala Bill, Mäki-Lohiluoma & Nuorva, The Plugless, Punapappi ja Herra Heinämäen lato-orkesteri.

Jouko on julkaissut vuosien varrella 10 pitkäsoittolevyä: Hienoin mies, jonka tunnen 1979, Väärällä jalalla 1983, Takapulpetin pojat 1987, Pitkä päivä, lyhyt yö 1989 (yhdessä Teppo Nuorvan kanssa), Hammasraudat 2000, Toisten tie 2000 (yhdessä Teppo Nuorvan kanssa), The Plugless 2006, Läpileikkaus 2007, Transitmies 2008 ja Myydään lasten polkupyörä! 2013 (yhdessä Venla Lankisen ja Lenni Purokurun kanssa). Lisäksi muutamia singlejä ja mukana olo muutamilla kokelmalevyillä.

Jouko on tehnyt on tehnyt noin 35 vuoden aikana viitisentuhatta keikkaa.